Ultrajuoksu ja kisaviikon ravitsemus — Road to NUTS Karhunkierros 83 km, osa V:
Ultrajuoksu ja kisaviikon ravitsemus sekä mitä kisassa tapahtui
Kisaan valmistautuminen meni suunnitelmien mukaan. Jos et ole vielä lukenut edeltäviä osia, suosittelen katsomaan valmistautumisen vaiheet (osat I–IV).
Tämä kirjoitus toimii käytännön esimerkkinä siitä, miten ultrajuoksu ja kisaviikon ravitsemus toteutuivat NUTS Karhunkierroksen 83 km kilpailussa.
Viimeiset päivät pidin syömisen selkeänä ja tuttuna, ei uusia kokeiluja.
Viimeiset päivät ennen starttia
Keskiviikko ja torstai keskittyivät hiilihydraattien lisäämiseen. Ei aggressiivista tankkausta, vaan hallittua nostoa.
Samalla:
- Vähemmän kuitua (torstai–perjantai)
- Rasvan määrää pidettiin maltillisena
- Ruoat pidettiin tuttuina ja helposti sulavina
Ei mitään uutta. Ei turhaa riskiä.
Perjantai (kisapäivä)
- Aamiainen: rahka, hedelmiä ja kakkua
- Päivän aikana: tasaista napostelua (kakkua, hedelmiä, riisipalloja)
- Lounas (~15:00): pastaa ja kanan jauhelihaa
- Ennen starttia: kevyttä syötävää (banaania)
Hiilihydraatit tulivat yksinkertaisista lähteistä:
- 4–5 banaania päivän aikana
- Useita paloja kakkua (torstai + perjantai)
- Riisipalloja
- ~2 litraa karpalomehua torstain ja perjantain aikana (veden lisäksi)
Startti: 22:00
Ravitsemuksen näkökulmasta tavoite oli yksinkertainen:
saapua lähtöviivalle täysin tankattuna.
Kisasuunnitelma
Kisan aikainen strategia perustui harjoituksissa testattuun:
- Hiilihydraatit: ~80 g/h (maltodekstriini + fruktoosi)
- Neste: ~0,8 L/h
- Suola: ~0,5 g/h
Ensimmäinen huoltopiste: 28 km
- Nesteiden täydennys
- Mukana olevan energian täydentäminen
Ravitsemuksen osalta kaikki toimi suunnitellusti.
Käännekohta
Noin 20 kilometrin kohdalla vasen takareisi alkoi tuntua.
Sama tunne ilmeni edellisellä viikolla ja tuolloin ajattelin sen olevan kuormitukseen liittyvä ohimenevä reaktio.
Ei ollut.
40 kilometrin kohdalla tilanne vaikeutui.
42–44 km kohdalla teknisemmässä maastossa juokseminen ei enää onnistunut.
46 kilometrin kohdalla tein päätöksen keskeyttää ajoissa ennen kuin rikon itseäni enempää.
Päätös
Päätin keskeyttää seuraavalle huoltopisteelle.
- Edessä oli vielä 13 km kävelyä ja kevyttä hölkkää
59 kilometrin kohdalla keskeytin.
Ensimmäinen DNF.
Mikä toimi
Suorituskykyravitsemuksen näkökulmasta kisa onnistui.
Ultrajuoksu ja kisaviikon ravitsemus toimivat käytännössä:
- Energiansaanti: tasainen
- Tavoitetaso saavutettu (~80 g/h)
- Nesteytys: kunnossa
- Ei ruoansulatusongelmia
Ei energiavajeen merkkejä. Ei vatsavaivoja.
Tämä osa suunnitelmasta toimi.
Mikä ei toiminut
Rajoittava tekijä oli lihaksisto: takareisivaiva.
Tämä on ultrajuoksun todellisuutta. Kaikki ei aina suju kuin toivoisi.
Henkinen puoli
DNF ei ole mukavin tunne.
Ensimmäinen ajatus parin päivän huilin jälkeen:
”Olisin voinut jatkaa.”
Mutta järkeily auttaa:
- Jatkaminen olisi lisännyt loukkaantumisriskiä
- Suurempi vamma olisi haitannut enemmän kuin yksi keskeytys
Tästä näkökulmasta vakuutan itselleni, että päätös oli oikea.
Katse eteenpäin
Fokus on nyt eteenpäin:
- Ensin hyvä palautuminen
- Ja takareisivaivan hoitaminen
Seuraava askel on varmistaa, että kokonaisuus (lihakset ja energia) kestää myös maaliin asti.
Työ jatkuu
My Story
















Enjoy every single day