UKK-keskus
Vastauksia ravitsemukseen, urheiluun ja painonhallintaan
Lyhyet ja selkeät vastaukset yleisimpiin kysymyksiin laillistetulta ravitsemusterapeutilta. Valitse aihe alta tai selaa kysymyksiä. Jos oma kysymyksesi puuttuu, voit kysyä sen suoraan.
Laillistettu ammattilainenRavitsemusterapeutti, TtM
Etävastaanottokoko Suomessa
Suosituksiin perustuvaohjaus, ei muotidieettejä
Ei lähetettävaraa aika suoraan
Aiheet
Mistä haluat tietää lisää?
Urheiluravitsemus
Proteiini, energiansaatavuus, REDs, lisäravinteet ja nesteytys.
Ravitsemusterapia ja painonhallinta
Mitä ravitsemusterapeutti tekee ja mihin ohjaus perustuu.
Urheiluravitsemus
Kysymyksiä urheiluravitsemuksesta
Paljonko proteiinia urheilija tarvitsee?
Urheilijoille suositellaan tyypillisesti noin 1,2–2,0 grammaa proteiinia painokiloa kohti vuorokaudessa. Tarkka määrä riippuu lajista, harjoittelun kuormittavuudesta ja kokonaisenergiansaannista. Useimmille riittää tavallinen ruoka, kun proteiinia saa tasaisesti jaettuna päivän aterioille.
Mitä energiansaatavuus tarkoittaa ja miksi sillä on väliä?
Energiansaatavuus kertoo, kuinka paljon energiaa elimistölle jää perustoimintoihin, kun harjoittelun kuluttama energia on vähennetty ruoasta saadusta energiasta. Se lasketaan yleensä suhteessa rasvattomaan massaan. Viitearvona pidetään usein noin 45 kcal rasvatonta massaa kohti vuorokaudessa, ja alle 30 kcal luokitellaan matalaksi.
Arviointi on kuitenkin vaikeaa, koska ruokailun ja kulutuksen mittaustavat ovat epätarkkoja eikä yhtä yleisesti hyväksyttyä laskentatapaa ole. Siksi arvio kannattaa tehdä ammattilaisen kanssa kokonaiskuvan pohjalta eikä yhden luvun perusteella.
Mitä REDs tarkoittaa?
REDs (Relative Energy Deficiency in Sport) tarkoittaa tilaa, jossa energiansaanti jää pitkään liian pieneksi suhteessa kuormitukseen. Se voi vaikuttaa muun muassa hormonitoimintaan, luustoon, vastustuskykyyn, palautumiseen ja suorituskykyyn. Merkkejä voivat olla pitkittynyt väsymys, toistuvat sairastelut tai rasitusvammat ja kuukautisten poisjääminen. Jos tunnistat näitä, hakeudu arvioon ajoissa ja tarvittaessa lääkärin tutkimuksiin.
Pitääkö urheilijan pienentää painoa tai rasvaprosenttia?
Ei välttämättä. Sopiva kehonkoostumus on lajikohtainen ja yksilöllinen, eikä pienempi rasvaprosentti ole automaattisesti parempi. Liian matalat tavoitteet voivat lisätä REDsin ja häiriintyneen syömisen riskiä. Siksi ohjauksen lähtökohtana ovat terveys, jaksaminen ja suorituskyky, ei painotavoite. Jos kehonkoostumuksen muutos on perusteltua, se tehdään riittävää energiansaantia tukien.
Tarvitseeko urheilija lisäravinteita?
Useimmat urheilijat saavat tarvitsemansa ruoasta, kun ruokavalio on riittävä ja monipuolinen. Kansainvälinen olympiakomitea (IOC) tukee harkiten vain muutamaa lisäravinnetta, kuten kofeiinia, kreatiinia, nitraattia, beetaalaniinia ja natriumbikarbonaattia, tietyissä tilanteissa. Tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Valmisteen laatu ja puhtaus kannattaa tarkistaa, koska epäpuhtaudet voivat johtaa dopingrikkomukseen. Perusasiat ensin: energia, proteiini, hiilihydraatit, uni ja palautuminen.
Paljonko urheilijan pitäisi juoda?
Kaikille sopivaa yhtä määrää ei ole. Hikoilun määrä ja suolahäviö vaihtelevat urheilijoiden välillä suuresti, ja samoissakin olosuhteissa kaksi hyväkuntoista urheilijaa voi hikoilla aivan eri tavalla. Tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan nykyisin suositaan juomista yksilöllisen tarpeen mukaan, esimerkiksi janon mukaan. Pitkissä tai kuumissa suorituksissa kannattaa tehdä oma nestesuunnitelma ja harjoitella sitä etukäteen.
Kannattaako tehdä geenitesti urheiluravitsemuksen suunnittelua varten?
Ei toistaiseksi. Tutkimuskatsausten ja konsensuslausumien mukaan geenitestauksella on urheiluravitsemuksessa tällä hetkellä vain rajallista kliinistä hyötyä, eikä sitä suositella ohjauksen perustaksi. Myös puettavat mittarit ja sensorit ovat lupaavia, mutta tekniikka yksin ei takaa parempaa suorituskykyä. Yksilöllinen ohjaus rakentuu nykytilan ymmärtämiselle: ruokailulle, harjoittelulle, arjelle ja tavoitteille.
Miksi yleiset ruokavalio-ohjeet eivät riitä?
Urheilijoiden vasteet ruokavalioon ja nesteytykseen vaihtelevat suuresti, vaikka harjoittelu olisi samanlaista. Yleisohjeet perustuvat ryhmäkeskiarvoihin, ja tutkimusta on tehty paljon miehillä, vaikka naisten tarpeissa on omia erityispiirteitä. Siksi lähtökohtana on sinun nykytilasi: ruokailu, harjoittelu, arki ja tavoitteet. Sama koskee kuntoilijoita, ei vain kilpaurheilijoita.
Miksi urheilija hyötyy ravitsemusterapeutin ohjauksesta?
Tutkimuksissa ravitsemusasiantuntijan ohjaus on liittynyt tarkoituksenmukaisempiin ruokailutottumuksiin ja ruokailun ajoitukseen. Yhdysvaltalaisessa kyselytutkimuksessa ravitsemusasiantuntijan ohjausta saaneet pesäpalloilijat söivät useammin ennen harjoitusta, ja heillä oli useammin palautumisruokaa saatavilla. Tulos kertoo yhteydestä, ei todistettua syy-seuraussuhdetta.
Italialaisessa pienessä tutkimuksessa lähes kaikilla mukana olleilla kestävyysurheilijoilla energiansaatavuus jäi matalaksi luokitellulle tasolle, ja tutkijat suosittelivat ravitsemusammattilaisen tukea erityisesti kestävyyslajeissa. Tulosta tulkitaan varoen, koska otos oli pieni ja ruokailu arvioitiin karkealla menetelmällä.
Lisää urheilijoiden ravitsemusohjauksesta: katso urheilijoiden palvelut.
Ravitsemusterapia ja painonhallinta
Kysymyksiä ravitsemusterapiasta
Mikä on ravitsemusterapeutti?
Ravitsemusterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, jonka nimike on suojattu. Ammattioikeuden voi tarkistaa Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämästä julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Ravitsemusterapeutti ohjaa ravitsemusta myös silloin, kun taustalla on sairaus, oire tai erityisruokavalio.
Mitä eroa on ravitsemusterapeutilla ja ravintovalmentajalla?
Ravitsemusterapeutti-nimike on lailla suojattu, ja ammattioikeus on tarkistettavissa rekisteristä. Ravintovalmentaja, ravitsemusasiantuntija ja vastaavat nimikkeet eivät ole suojattuja, joten koulutus ja pätevyys kannattaa tarkistaa aina erikseen.
Onko painonhallinta sama asia kuin laihduttaminen?
Ei aina. Painonhallinnassa on kyse ruokailun, jaksamisen ja arjen rytmin kokonaisuudesta, ei pelkästä painosta. Tavoitteet asetetaan yhdessä, eikä painoa tai kehoa arvostella. Ohjaus perustuu Suomen ravitsemussuosituksiin ja Käypä hoito -suositukseen.
Kuinka nopeasti muutoksia tulee?
Etenemistahti on yksilöllinen, eikä tuloksia voi luvata etukäteen. Sovitaan yhdessä realistiset, pienet askeleet, jotka sopivat elämäntilanteeseesi, ja seurataan, miten ne toimivat arjessasi.
Tarvitaanko detox- tai puhdistuskuuria?
Ei tarvita. Elimistö puhdistaa itse maksan, munuaisten ja suoliston avulla, eikä puhdistuskuureille ole tieteellistä näyttöä. Hyvä pohja on monipuolinen ruoka ja säännöllinen ateriarytmi.
Mihin ohjauksesi perustuu?
Ohjauksen lähtökohtana ovat Suomen ravitsemussuositukset, pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR) ja sairauskohtaiset Käypä hoito -suositukset. Urheilijoiden ohjauksessa käytetään lisäksi vertaisarvioituun tutkimukseen ja kansainvälisiin konsensuslausumiin perustuvaa tietoa.
Lisää: ravitsemusterapia ja painonhallinnan ohjaus.
Ajanvaraus ja hinnat
Kysymyksiä ajanvarauksesta
Mikä on alkukartoitus ja miksi se kannattaa tehdä ensin?
Alkukartoituksessa ymmärretään ensin nykytila: mitä syöt, miten harjoittelet ja elät sekä mikä on tavoitteesi. Vasta sen jälkeen annetaan suositukset siitä, mihin kannattaa keskittyä. Ravitsemusterapeuttien työskentelyn perusperiaate on ymmärtää nykytila ennen ohjausta tai suosituksia.
Miten ajanvaraus toimii?
Ajan varaat verkossa varauskalenterista omaan tahtiisi. Vastaanotto on etänä, joten voit osallistua mistä tahansa Suomesta.
Paljonko ravitsemusterapia maksaa?
Yksittäinen 45 minuutin vastaanotto maksaa 110 €. Painonhallinnassa PLuS Start -alkukartoitus maksaa 249 €, 12 viikon PLuS Progress 990 € ja kuuden kuukauden PLuS Complete 1990 €.
Tarvitsenko lähetteen?
Et tarvitse. Voit varata ajan suoraan. Jos käytössäsi on työterveyshuolto tai vakuutus, korvauskäytännöt vaihtelevat, joten asia kannattaa tarkistaa sieltä ennen varausta.
Mistä tiedän, mikä palvelu sopii minulle?
Kerro lyhyesti tilanteesi WhatsAppilla tai yhteystiedot-sivun kautta, niin ehdotan sopivaa aloitustapaa. Epävarmassa tilanteessa alkukartoitus on yleensä hyvä ensimmäinen askel.
Etkö löydä sopivaa vastausta? Katso yhteystiedot.
Yritykset
Kysymyksiä yrityksille
Voiko yritys tilata PLuS Assessmentin?
Kyllä. PLuS Assessment tuo ravitsemusterapeuttien käyttämän arviointi- ja analyysimenetelmän yritysten käyttöön henkilöstön työkyvyn, energiatasojen ja työssä jaksamisen kehittämiseksi. Perusajatus on sama kuin vastaanotolla: nykytila ymmärretään ennen ohjausta tai suosituksia.
Lisää: yritysten palvelut.
Tausta
Mihin vastaukset perustuvat?
Sivun tiedot perustuvat Suomen ja pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, Käypä hoito -suosituksiin sekä vertaisarvioituun tutkimukseen. Alla ovat keskeiset lähteet.
Lähteet
- Thomas DT, Erdman KA, Burke LM. Position of the Academy of Nutrition and Dietetics, Dietitians of Canada and the American College of Sports Medicine: Nutrition and athletic performance. Med Sci Sports Exerc 2016;48(3):543–568.
- Mountjoy M ym. 2023 International Olympic Committee consensus statement on Relative Energy Deficiency in Sport (REDs). Br J Sports Med 2023;57(17):1073–1097.
- Mathisen TF ym. Best practice recommendations for body composition considerations in sport to reduce health and performance risks. Br J Sports Med 2023;57(17):1148–1158.
- Maughan RJ ym. IOC consensus statement: dietary supplements and the high-performance athlete. Br J Sports Med 2018;52(7):439–455.
- Sutehall S, Pitsiladis Y. Personalized nutrition for the enhancement of elite athletic performance. Scand J Med Sci Sports 2025;35:e70044.
- Palazzo R ym. Energy availability and body composition in professional athletes: two sides of the same coin. Nutrients 2024;16:3507.
- Hull MV ym. Availability of a sports dietitian may lead to improved performance and recovery of NCAA division I baseball athletes. J Int Soc Sports Nutr 2017;14:29.
- Jayawardena R ym. Changes of body composition through an athlete-specific dietary guidance in professional track and field athletes: a randomized controlled study. J Int Soc Sports Nutr 2026;23(1):2683613.
- Käypä hoito -suositus: Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Sivun sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa yksilöllistä ohjausta tai lääkärin arviota.
Etkö löytänyt vastausta?
Kerro tilanteesi, niin selvitetään yhdessä, mistä kannattaa aloittaa. Alkukartoitus on useimmiten hyvä ensimmäinen askel.
Voit varata ajan suoraan ilman lähetettä. info@plusnutrition.fi · +358 41 326 4530
